Muita suosittuja urheilulajeja

Tennis

Tennis on pallopeli, jota voidaan pelata joko kaksin- tai nelinpelinä. Se on kehitetty Englannissa 1800-luvulla ja se levisi alkuun etenkin yläluokan keskuudessa. Tennis on ollut osana olympialaisia vuodesta 1896. Tenniksen kansainvälisenä kattojärjestönä toimii ITF eli International Tennis Federation ja maailmalla on jäsenliittoja kaikkiaan 205.

Tennistä pelataan 23,77 metriä pitkällä ja 8,23 metriä (kaksinpeli) tai 10,97 metriä (nelinpeli) leveällä kentällä. Kenttä on jaettu kahtia verkolla, joka on korkeudeltaan 1,07 metriä. Kenttä voi olla joko kovapohjainen (betoni- tai asfalttipohjainen), nurmikenttä (nurmea) tai massakenttä (murskattua savikiveä, kiveä tai tiiliä).

Tenniksen pelivälineenä toimii huopapäällysteinen kumipallo, joka painaa noin 60 grammaa sen halkaisija on noin 7 senttimetriä.

Tenniksen tärkeimpiin otteluihin lukeutuvat Grand Slam -turnaukset, joita ovat Australian avoin tennisturnaus (Australian Open), Ranskan avoin tennisturnaus (French Open /Roland Garrros), Wimbledonin tennisturnaus (Wimbledon Championships) sekä Yhdysvaltain avoin tennisturnaus (US Open).

Ralli

Ralli on suosittu moottoriurheilulaji, jossa usein kilpaillaan eri mittaisilla etapeilla. Rallia voidaan ajaa melkein millä tahansa alustalla; esimerkiksi lumella, jäällä, soralla ja asfaltilla. Rallin MM-sarja on kansainvälisen autoliiton (FIA) kovatasoisin rallin kilpailusarja. Se koostuu useasta eri puolilla maapalloa ajettavista etappikilpailuista. Kuljettajien mestaruus ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1979. Suomessa korkein ajettava rallin sarja on Rallin SM-sarja, jota on ajettu vuodesta 1959 lähtien.

Ralliautot pohjautuvat tavallisiin tuotantoautoihin, mutta teknisesti ne poikkeavat näistä täysin. Rallissa mukana on kuljettajan lisäksi myös kakkoskuljettaja eli kartanlukija. Kartanlukijan tehtävänä on lukea niin sanottua nuottivihkoa, joka mahdollistaa oikeanlaisen etenemisen etapeilla. Hän neuvoo kuljettajaa radan ominaisuuksista, sillä nuotti kertoo esimerkiksi mutkan muotoja, etäisyyksiä sekä radan mahdollisia erityispiirteitä.

Rallin historia ulottuu niinkin kauas kuin 1800-luvun lopulle, ja ensimmäiset viralliset autokilpailut järjestettiin Ranskassa vuonna 1894. Tällöin ajettiin 126 kilometrin matka Pariisista Roueniin. Suomessa ensimmäinen virallinen kilpailu ajettiin vuonna 1910, jolloin ajettiin Papulahdella jääradalla.

Mäkihyppy

Mäkihyppy on talviurheilulaji, jossa hypätään hyppyrimäestä mahdollisimman pitkälle mahdollisimman tyylikkäästi. Tyylikkyyden ratkaisee hyppääjän suorittama ilmalento sekä alastulon hallittavuus. Laji on alunperin lähtöisin Norjasta, mutta on vuosien saatossa levinnyt laajalle. Mäkihypyn hyppyrimäet on jaoteltu neljään tyyppiin: pienet mäet, normaalimäki, suurmäki sekä lentomäki.

Mäkihyppääjän varusteisiin kuuluvat sukset, monot, hyppypuku, kypärä sekä lasit. Hyppääjän puku on mahdollisimman aerodynaaminen, jotta se auttaisi urheilijaa pääsemään mahdollisimman vauhdikkaasti mäen alas sekä lentämään mahdollisimman pitkälle.

Mäkihypyssä korkein taso on koko kauden kestävä maailmancup. Siinä kilpailevat maailman parhaat mäkihyppääjät noin kolmenkymmenen yksittäisen osakilpailun aikana paremmuudestaan. Kunkin kilpailijan kauden aikana keräämät osakilpailupisteet lasketaan yhteen ja suurimman tuloksen saanut hyppääjä palkitaan maailmancupin voittajana.

Taitoluistelu

Taitoluistelu on laji, jossa luistellaan jääkentällä esittäen erilaisia koreografioita musiikin tahdissa. Lajissa on mahdollista kilpailla yksinluistelussa, pariluistelussa, jäätanssissa sekä muodostelmaluistelussa. Yksinluistelussa kilpaillaan yksilönä sekä lyhytohjelmassa (kesto 2.50 min) että vapaaohjelmassa (kesto 4 min). Pariluistelussa esitetään parina sekä lyhyt ohjelma (kesto 2.50 min) että vapaaohjelma (kesto 4.30 min). Jäätanssissa kilpaillaan parina, esittäen lyhyttanssi sekä vapaatanssi. Muodostelmaluistelussa jäällä on yhtä aikaa 12–20 luistelijaa esittäen koreografiaa.

Taitoluistelussa tärkeää on esittää erilaisia liikkeitä. Hypyissä luistelija ponnistaa jään pinnasta ja pyörii pystyakselinsa suuntaisesti. Luistelun perushypyt ovat axel, lutz, ritti, salchow, flippi ja tulppi. Piruetit ovat joko vaaka-, istuma- tai seisomapiruetteja. Pirueteissa arvostellaan kierrosten määriä, pyörimisnopeutta sekä asennon vaihtoja. Myös koreografiassa käytetyt askeleet arvostellaan. Askeleita ovat esimerkiksi peruskaari, vastakolmonen, käänne, vastakäänne, swing, ristiaskel sekä kantakäännös.